Noniin, tulihan se voitto
(26512) sieltä vihdoin!
Olis se saanu aiemminkin tulla, mutta nyt alko into ja pelikunnot olemaan kohdillaan, ja vastustajakin oli pari piirua Slovakiaa helpompi, piirun Espanjaa, ja samalla tasolla Slovenian kanssa suunnilleen. Jatkolohkon tasosta kertoo sekin, että Ukrainakin majailee maailman ranking -listalla sijalla 9, Suomen ollessa sijalla 34. No nyt odotetaan nousua rankingissakin, kolmenkympin joukkoon.
Itse pelihän oli taas melkoinen trilleri. Ukraina hallitsi kaksi ensimmäistä jaksoa, mutta valmentajan puoliajalla pelaajille tarjoaman tukankuivaajakäsittelyn jälkeen nuottivihko meni uusiksi ja Suomi heilutti tahtipuikkoa kolmannella jaksolla aivan uudella sykkeelllä. Vähän Ukraina onnistui heräilemään taukopöhnästä kolmannen jakson loppupuolella ja nipisti eron 3 pisteeseen ennen viimeistä huilia. Neljäs jakso menikin tasaisissa merkeissä, Suomen ollessa muutaman pinnan suurimman osan ajasta edellä, ja kuskin paikalla. Lopussa Ukrainalla oli aikalisän jälkeen 1 sekunti aikaa yrittää tasoittavaa heittoa heidän ollessa 3 pistettä perässä. Heittivät sittten 2 pisteen heiton, ja senkin ohi...ei ole penaalin terävimpiä kyniä siis sekään jengi täynnä.
Arvosanojen ja pistettä per 100 yritystä -tilastojen valossa ei tappiokaan olisi ollut mitenkään vääryys, päinvastoin. Mutta meidän onneksemme Ukraina joutui rikkomaan reippaasti liukkaita Suomalaisia korille ajoissaan, ja viivalta onnistuimme juuri sen verran hyvällä prosentilla jotta pääsimme nauttimaan Slovakian EM-Kisojen jatkolohkon ensimmäisestä voitosta.
Suomen pelaajista positiivisimmin pelasi Simo Vahvanen, vaikka minuutteja kertyikin vain 16 Simon seitsemännessä kilpamaaottelussaan. Kentällä ollessan Vahvanen oli melkein ainut kuka onnistui pysäyttämään puolustuspäässä Ukrainan mörssärit Sergey Fedorets:in ja Evgen Burimenko:n. Hieno peli Simolta, ja erittäin lupauksia herättävää esiintymistä C-, ja PF -paikoilla. Toivotaankin että Simon potentiaalissa olisi vielä hitusen tilaa, ja saamme nauttia hänen palveluksistaan suomipaidassa vielä usean kauden.
Peltomäen Matti oli taas omalla tasollaan hyökkäyspäässä tehden joukkueen korkeimman pistemäärän, 20 pistettä. Mutta Masakaan ei oikein onnistunut puolustuspäässä saamaan Ukrainan Isoa laituria kuriin, kuten ei myöskään kohtuu heikon ottelun pelannut Iosif Gavrik. Gavrik napautti ratkaisuhetkillä pari pussia, mutta siihen asti peli oli luokatonta. Isolta laitahyökkääjältä voisi 25 minuutissa odottaa hieman enemmän kun 1 levypalloa, vaikkei alan erikoismies varsinaisesti olekkaan. Pelikunnostakaan homman ei pitäisi jäädä kiinni, kun Iosif monen muun suomalaispelaajan tavoin myöskin on pätevässä pelikunnossa. Takamiehistä ei oikein kukaan tahtonut osua kunnolla, mutta Ralf Metsävaara kokeneena kettuna sentään malttoi jättää heittomääränsä 2 huomattuaan ettei takamiehet ole tänään heittotuulella. Lauri Kotila pelasi koko joukkueesta tänään suurimman minuuttimäärän (40) ja oli kauttaaltaan surkeahko esitys. Oma heitto ei kulje ja oma puolustettava scoorasi huomattavasti. No, parannettavaa jäi monelle takamiehelle. Onneksi uusi aalto on kokoajan kehittymässä.
Ensi maanantaina palloillaan vielä jatkolohkon viimeinen eli viides ottelu, ja silloin vastaan asettuu maailman ranking kakkonen, eli Tshekki joka tänään puolitti intonsa 5 paikkeille täydellä höyryllä Slovakiaa vastaan (ja hävisi silti, kertoo jotain Slovakian tasosta). Siitä olisi ihan maukas päänahka mahdollista napata, toki meidänkään into tän päiväsen normin jälkeen yli 10 lienee kestä. Mutta koitetaan täydellä puuskalla tehdä se mitä tehtävissä on, ja jos voitto tulee, jää kisoista kaikkiaan ihan hyvä maku suuhun.